Timo Orava oli tuskin ehtinyt ottaa merellä seilaavan veneen
keulapurjeen alla mukavan asennon ja ummistaa silmänsä, kun purje alkoi äkkiä
liikkua. Timo hyppäsi pois purjeen seasta ja katsoi kuinka se kohosi ylös. Olisihan
tuo pitänyt arvata, Timo harmistui. Jos kipparilakkinen mies nostaa yhden
purjeen, niin kaipa se pian haluaa toisenkin purjeen ylös. Vene kallistui
entisestään ja Timo kipusi sille puolelle venettä, joka oli ylempänä.
Tässä vaiheessa myös venettä ohjaava mies havaitsi veneen
kannella juoksevan Timon. Mies kurtisti hieman kulmiaan, muttei irrottanut
otettaan veneen ruorista. Timo pysähtyi ja hetken kaksikko katseli toisiaan. Lopulta
mies kytki automaattiohjauksen päälle ja katosi alas veneen kajuuttaan. Timo ei
oikein tiennyt oliko se hyvä vai huono merkki. Hetken kuluttua mies kuitenkin
palasi takaisin kannelle mukanaan kourallinen pähkinöitä. Mies lähestyi
varovasti Timoa tarjoten niitä tälle syötäväksi. Timo ei oikein uskaltanut
syödä miehen kädestä, joten mies jätti pähkinät kannelle ja palasi itse
takaisin ruorin luokse. Ei hassumpaa, tuumi Timo ja alkoi mutustella
pähkinöitä. Tästä saattaakin tulla vielä varsin mukava matka, se vielä mietti
käpertyessään pähkinäkasan viereen katselemaan kesäistä merimaisemaa.
(Jatkuu...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti